These boots are made for walking…jodhpurit käy kaupungille siinä missä tallillekin

En tajua mistä tuo otsikon alku tuli mieleen -siis se kappale…Nancy Sinatra ei varsinaisesti ole ollut mulla TOP 3 kuunnelluissa mutta anyway -mennään kenkäasiaan.

Luin artikkelin kävelykengän valintaan vaikuttavista seikoista. Oli ihan mielenkiintoinen juttu sillä kenkiin pitäisi kiinnittää huomiota -mehän kävellään näillä meidän jaloilla koko ikämme joten täytyisi niistä pitää huolta. Ja melkoinen määrä kävellään ratsastuskengät jalassa -toivottavasti ei kuitenkaan ratsastussaappaat jalassa. Se on muuten kestoaihe saapasedustajien kanssa kun he paasaavat saappaiden käytöstä 🙂 Mutta aiheesta sanovat, saappaat on tehty ratsastukseen, ei muuhun. Vaan nämä jodhpurit -niissä on potentiaalia ihan kaupunkikengiksikin!

Käsi ylös, kuka koekävelee jodhpureita ihan useammankin minuutin? Vai tuleeko vain vilaistua peilistä ja todettua, että näyttääpä kivalta, otan nämä 🙂

Jodhpurin pohja saisi käyttäytyä samalla tavalla kuin kävelykengässä eli se saisi joustaa päkiän kohdalta kun kävelet. Itse päkiän kohta pitää olla tukeva ja oikeastaan aika napakan tuntuinen sillä kenkä muotoutuu käytössä. Sen pitää siis olla tukeva jotta kengän sivu tukee jalkaa kun se on jalustimessa MUTTA kenkä ei kuitenkaan saa puristaa niin, että jalkaan koskee. Jos fiilis on kaupassa sellainen, että jalkoihin koskee niin kyllä se fiilis on jatkossakin. Uutuuden napakkuus ja epäsopiva malli ovat kaksi eri asiaa 🙂

Ja lisää mietinnänarvoisia seikkoja; kengässä olisi hyvä olla istuva kanta eli kantapää ei liiku kengän sisällä kun kävelet. Varsi on hyvä olla tukeva mutta ei liian puristava kun mallaat miten jalka on jalustimessa ja kantapää on vähän alaviistoon. Ja lisäksi olisi hyvä katsoa pohjaa. Kengän ulkopohja on oltava jotain thermoplastista materiaalia tai kumia jotta se kestää. Ja mikä tärkeintä meidän ilmastossa -jotta pohja ei jäädy ja muutu siksi liukkaaksi!

Toisinaan kuulee ”merkki maksaa” toteamuksia ja tavallaan siinä on ollut osa totuutta. Joskus vastasinkin, että merkki on jonkinlainen takuu laadusta mutta harmittavasti nykyään aina vaan harvemmin. Tänään viimeksi tuli tilanne missä kiroilin vesisateessa kävellessä (no silloin on herkempi kiroilemaan) huonoja kumppareitani. On ihan ”merkkikengät” mutta auttamatta epäsopiva lesti ja niin ohut ja lötkö pohja, että joka ikinen kivi, oksa tai muu kohouma asfaltista tuntuu jalkapohjassa. Ei hyvä, ei vaikka varressa onkin blingiä…ja on muuten ”merkkikamaa” nämä kumpparit. Jopa niin paljon ettei tullut tilatessa mieleen koekävellä näitä muuallakin kuin myymälän lattialla.

Mutta tähän on tultu; markkinoille tulee melkoista kyytiä uusia merkkejä ja minusta se on hyvä asia. Haastajia tulee vasemmalta ja oikealta näille vanhoille isoille toimijoille mikä varmasti pakottaa tarkkailemaan laatua ja pitämään hintatason maltillisena. Minä koen mielenkiintoisena etsiä pienempien merkkien tuotteita mitkä ovat kilpailukykyisiä tuttujen isompien brandien rinnalla ja samalla sellaista hintatasoa, että suurin osa meistä normiharrastajista voi niitä hankkia.

Tuo kuvan jodhpuri on hollantilaisen QHP-merkin Milaan -malli. Hirmuisen kivan tuntuinen kenkä jalassa -jopa niin kiva, että unohtuu usein koko päiväksi jalkaan, vaikka ei tietysti pitäisi. Tässä kengässä on yllättävän tilava lesti vaikka kenkä näyttääkin sirolle. Nahka on kestänyt hyvin ja ulkopohjan thermoplastinen materiaali on pysynyt notkeana ja pitävänä pakkaskeleissäkin. Tähän mennessä nämä minun kengät ovat olleet käytössä noin 1,5 vuotta. Ja niinkuin kuvasta näkyy niin kyllä niissä käytönjälki näkyy mutta silti ovat vielä hyvässä kunnossa. Minä olen käyttänyt näitä kesän helleaikoja lukuunottamatta lähes ympäri vuoden. Nämä jodhpurit ovat 89,- joten hinta/laatu-suhde tässä ratsastuskengässä on todella hyvä. Ja tämä jodhpuri on varsin kivan näköinen arkiseksi kaupunkikengäksikin, eikö vaan?