Joistakin tuotteista sen vaan tietää heti ensisilmäyksellä, että niistä tulee suosittuja. Sparkly -jodhpureiden kohdalla kävi juuri niin; samaan aikaan kun mulla oli epäuskoinen fiilis sen kimalluksen keskellä ja ajattelin, että kengät on NIIN överit ettei niitä kukaan halua… niin fiilis huusi vain TILAA TILAA TILAA!
Ja nämä todella olivat alkuun vain lasten kokoina kunnes hyvin nopeasti kävi ilmi, että naisten kokoja tarvitaan asap. Ja nyt itseasiassa on käynyt niin, että naisten kokoja menee enemmän kuin lasten.
Ja sitten se kikatus -jos jokin tuote on aiheuttanut kikatusta ja kiljuntaa niin tämä. Ja en nyt tarkoita pelkästään lapsia sillä yhtä lailla aikuiset naiset kiljuvat ja kikattavat kun laittavat jodhpurit jalkaan…melkoisia reaktioita. Ja tiedättekö, se on myös minusta ihan älyttömän kivaa kuunnella sitä kikatusta. Tosi usein käy niin, että jodhpurit ostaa henkilö joka on vain seurana mukana -tai on tullut ostamaan jotain aivan muuta ja päätyy ostamaan myös jodhpurit. Mutta mitä pahaa siinä on? Glitterijodhpureilla kohtaa sadepäivän paljon reippaammin!
Tälläinen kikatus -episodi käytiin viimeksi kiirastorstaina. Olipahan vaan hauska katsoa ja kuunnella sitä ilakointia. Ja kahdet kimallusunelmat lähtivät näiden shoppailijoiden matkaan. Joskus on tällaisia tilanteita kun tulee itsekin älyttömän hyvälle tuulelle kun katsoo asiakkaiden hauskanpitoa.
Ja jos pääsiäinen alkoi iloisesti niin se on myös jatkunut iloisesti. Talleilu on sujunut fantastisessa säässä!!! Voiko enää parempaa toivoa?
Tänään Nemo kokeili taas tallikissan hermoja -mitkä tällä kertaa kestivät…
Nemohan rakastaisi KOVASTI Takkua mutta tunne ei ole molemminpuolinen. Takku kestää Nemoa ihmeen paljon mutta sitten kun menee ns. tunteisiin niin koira ottaa kyytiä. Arvolleen ominaisesti Takku ei pidä kiirettä vaan ahdistaa Nemon sellaiseen paikkaan mistä se ei pääse karkuun ja sitten vaan kävelee perässä ja räpsii tassulla peffaan.
Pääsiäinen voisi mennä huonomminkin -kyllä tällaisessa säässä kelpaa ulkoilla ja vapaita vietellä. Katsotaan sit huomenna kun ratsastelu ei enää olekaan kepeää keventelyä, miten päin ne suupielet menee -siihen saakka kuitenkin tällä 🙂 fiiliksellä!
