Onnellinen tallilla, väsynyt ja onnellinen nyt kotona. Otsikko kertoo olennaisen; onnellisuudesta on kyse ja tarkemmin onnellisuuden fiiliksestä tallilla ollessa. Ainahan näin ei ole ollut eikä välttämättä ole kokoaikaa tulevaisuudessakaan. Mutta se tässä keski-ikäistymisessä on ollut hyvä puoli, että on oppinut ymmärtämään mistä oma onnellinen fiilis muodostuu. Ja hyvä niin, olisihan se aika huolestuttavaa jos vieläkin…
Joo, tähän on tultu! Voin myöntää ihan häpeilemättä, että aiemmin riitti kun ratsastushousut tuntuivat tosi hyvälle ja kestivät kovaa käyttöä…vaan entäpä nyt? Nyt edellämainittujen ominaisuuksien lisäksi on TOSI HYVÄ kun housut näyttävät kivalta ja niissä on blingiä. Eihän tämä mikään uusi juttu ratsastusmaailmassa ole mutta mun kohdalla kyllä -jaksan edelleen hämmästyttää itseäni. Joten ei liene…
Olin tänään asiakaskäynnillä tallilla missä vietettiin syysriehaa. Olen käynyt heillä aiemminkin esittelemässä tuotteita ja siinä samalla toki myymässä pikkujuttuja ja joka ikinen kerta jaksan hämmästyä sitä yhdessä tekemisen meininkiä mikä heillä on. Ihmiset viuhtovat mennä reippaasti ja ovat samalla iloisia, kaikki moikkaavat ja samoin paikalla samoilevat asiakkaat (ja varmaan joukossa on myös kaupunkilaisia jotka tulevat…
Vietin eilen vapaapäivää (kuinkas muuten kuin) tallilla. Oli rento meininki kun aurinko paistoi, tallilla oli aika hiljaista ja hepat ottivat aurinkoa kuka mitenkin pötkötellen. Päikkäreiden loppumista odotellessa oli aikaa puuhastella tallissa; sai putsattua kamat, siivottua, järjestettyä varusteita, höpötettyä kavereiden kanssa ja käveltyä koirien kanssa. Ja miten mukavaa oli mennä tarhaan herättelemään heppaa -istua siinä vieressä…
