Vietin eilen vapaapäivää (kuinkas muuten kuin) tallilla. Oli rento meininki kun aurinko paistoi, tallilla oli aika hiljaista ja hepat ottivat aurinkoa kuka mitenkin pötkötellen. Päikkäreiden loppumista odotellessa oli aikaa puuhastella tallissa; sai putsattua kamat, siivottua, järjestettyä varusteita, höpötettyä kavereiden kanssa ja käveltyä koirien kanssa.
Ja miten mukavaa oli mennä tarhaan herättelemään heppaa -istua siinä vieressä auringon paistaessa. Eipä pidetty kiirettä kun löytyi niin hyviä rapsutuskohtia ja taskussa oli aika paljon syömättömiä nameja (Leovet-merkkisiä; kaikki tykkää. Kirjoittaja on tehnyt empiirisiä kokeita 😉 ).
Otsikko viittaa toki kaikkeen edelläkirjoitettuun mutta varsinaisesti hevosen ja ratsastajan väliseen suhteeseen. Joku viisas ohjeisti vuosia sitten, että hevosen tulee olla sellainen, että sen luo on kiva mennä. Varsin totta! Tallilla olohan on meille vapaaehtoista harrastustoimintaa!
Eilen maastosta tullessa oli hyvä fiilinki mikä ilmeisesti paistoi naamasta (molemmilla; Elli on aina korvat tötteröllä ja minulla suu ulottui korvasta korvaan) sillä pihassa hevosta lastaamassa ollut tuttu totesi että minulla oli ilmeisesti mielihyvää tuottanut maastoilu takana. Jäätiin siihen juttelemaan ja hän kertoi kuinka oli joskus kuullut viisaan toteamuksen pitkänlinjan hevosammattilaiselta: ” ratsastuksen tulee olla turvallista ja mielihyvää tuottavaa” -tässä oli varmaan ajateltu eniten harrastajaratsastajia mutta sopii tuo hyvin myös ammattilaisille. Ja totta, maastoilu ja sitä ennen tapahtunut puuhastelu oli erittäin mielihyvää tuottavaa! Sen tajuaa myös virkistyneestä olosta kun tallilta lähtee pois -ihan kuin mitään fyysistä ei olisi tehnytkään kun mieli on niin kevyt!
Ja näin se menee -kyse on meidän harrastuksesta heppojen kanssa. Jos jokin asia siinä yhtälössä ei toimi ja harmitusta on enemmän kuin mielihyvää niin silloin täytyy tehdä muutoksia. Tätä on tullut itsekkin aika-ajoin pohdittua ja varsinkin näin ”vanhemmiten” olen tullut siihen tulokseen, että tämän touhun tulee olla kivaa -jos se ei ole, niin sitten täytyy katsoa peiliin ja miettiä mitä tehdään toisin.
Minulle tällä hetkellä suurin mielihyvää tuova asia on puuhastelu, maastoilu yksin, koiran kanssa tai tallikavereiden kanssa sekä ”koulukeventely” mikä on vähemmän vakavamielistä hevosen jumppaamista. 
Tehkää tekin väli-inventaariota miten harrastaminen sujuu -ja pyrkikää ainakin ajoittain niihin mielihyvää tuottaviin asioihin. Ihanaa kevättä!
